Pelko

Juhannus tuli ja meni. Meidän osalta tällä kertaa odotettua paremmin. Tyyppi tuli kuin tulikin kaverinsa luota ja itse asiassa minun luokseni. Eikä minun itse tarvinnut nähdä häntä,  sillä olin jo ehtinyt lähteä kotoa. Vaikka ei hän ihan kännissä ollutkaan. Itse kotiuduin vasta aamuyön pikkutunteina. Tosin tavoilleni uskollisena en ollut lähimaillakaan (räkä)känniä, toisin kuin eräät joskus.

Tyyppi alkoi soittelemaan aattoiltana ja sanoi että "huomaatko nyt kuinka ärsyttävää tuo on, kun koko ajan soitellaan". Asia kuitenkaan ei mielestäni ole sama, kun roolit ovat toisin päin, sillä ensinnäkin kun olen ulkona juhlimassa a) olen aina tolkuissani ja puheestani saa selvän b) tiedän aina missä olen c) en ole koskaan niin humalassa ettenkö kotiin osaisi tulla eikä minusta tarvitse olla huolissani samalla tavoin kuin Tyypistä ja d) tulen aina silloin kun sanon tulevani ja jos en jostain syystä tulekaan, ilmoitan viiveestä. Plus että en edes pysty juomaan itseäni siihen humalaan, jossa Tyypin olen useasti nähnyt.

Tosin tällä kertaa ilmoitin tulevani kahden aikaa, kun todellisuudessa tulinkin vasta pari tuntia myöhemmin. Tyyppi soitti kun olin kotimatkalla ja sattumalta minulla oli puhelin kädessä ja tietenkin vastasin siihen. Myöhemmin mieleeni tuli, että olisi kannattanut jättää vastaamatta. Olisi Tyyppi saanut tietää miltä tuntuu kun ei tullakaan silloin kun ollaan sanottu eikä myöskään sen jälkeen vastata puhelimeen, vaikka soittaisi sen sata kertaa. Se on nimittäin todella ratkiriemukas olotila.

Syyn Tyypin äkilliseen juhannusilmestymiseen selvisi: hän oli jo ensimmäisenä mökki-iltana oksentanut verta. Hän säikähti tapahtunutta itsekin eikä halunnut siitä minulle kertoa juhannusaattona. Tietenkään hänen pieneen mieleensä ei ole juolahtanut, että tapahtunut voisi olla juomisesta aiheutunutta. Ei, hän pelkää syöpää. Tosin ei niin kovin, että lääkäriin olisi mikään kiire, onhan hän nyt lomalla. Eikä se muuten ole tissutteluakaan haitannut, vaikka juomamäärä onkin nyt tippunut reippaasti. Ja luulen, että hän tässä vielä repeää ennen ensi viikon töihin paluuta, onhan hän nyt ollut lähestulkoon koko loman selvin päin. Aion kyllä hänet lääkäriin viimeistään sitten pakottaa. Itse pelkään syyn olevan maksassa. Pienimuotoisesti vihjasin, että ehkä juomisella voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Kyllä se itsekin sen tietää, toivoo silti varmaan sitä syöpää ettei vaan tarvis juomista lopettaa kokonaan...