No loppuihan se tämäkin vuosi viimein. Pohdiskelin tuossa eilen tekstini kirjoittamisen jälkeen kulunutta vuotta. Vuosi kokonaisuudessaan on ollut suoraan sanottuna ihan paska. Joitakin huippuja ja hyviä hetkiä sinne onneksi mahtuu, että on edes jotain mitä muistella.Mutta enenn kaikkea olen oppinut paljon itsestäni, ihmisistä ja suhteista.
Tällä hetkellä kaduttaa suuresti se, että ikinä menin mitään Toisen kanssa edes säätämään. Tästä opin sen, että a) ei pidä sekaantua nuorempiin b) ei pidä sekaantua tyyppiin, joka on eroamassa/jollain tasolla varattu ja c) missään nimessä ei pidä sekaantua nuorempaan tyyppiin, joka on eroamassa/jollain tasolla varattu. Koskaan. Siis ainakaan huomattavasti nuorempaan. Kuinka paljon helpommalla sitä olisikaan päässyt.
Onneksi virheistä voi oppia ja siinä mielessä kyseinen säätö ei kaduta. Ja silloin koin sen oikeanlaisena. Hmph, kuinka tyhmä sitä voikaan joskus olla. Sorruin taas sinisilmäisyyteen, vaikka luulisi että tässä iässä tällä elämänkokemuksella sitä olisi fiksumpi, etenkin juuri nuorempien suhteen. Suhdettani Tyyppiin koeteltiin taas -yllättäen- työpaikan pikkujouluissa. Olin tietenkin imarreltu, mutta tällä kertaa mieleeni ei edes juolahtanut tehdä mitään tyhmää, vaikka ehdotuksia tulikin. Koen olevani sen verran velkaa Tyypille, että seuraavaksi olen sitten ihan oikeasti eronnut. Jos nyt ikinä mitään "eroa" edes tulee.
Anonyymi kyseli tuossa edellisessä postauksessa, että olemmeko yhdessä, palaneet yhteen, eronneet vai mitä olemme. Totta puhuen en kyllä itsekään tiedä. Eikä tiedä Tyyppikään. Sanomme, ettemme ole yhdessä, mutta vietämme todella paljon aikaa yhdessä, etenkin nyt näin loma-aikaan. Tosin olihan tuossa jaksoja jolloin taas erosimme ja "Nyt tämä oli sitten tässä. Piste." Minulla on vain sellainen tunne, että tämä juttu ei olu kuitenkaan kaikesta huolimatta loppuun asti katsottu. Minulla on tunne, että Tyyppi vielä johonkin suuntaan juomisensa suhteen menee. Tosin en tiedä onko suunta ylös- vai alaspäin, mutta luulen, että siihenkin tulee vastaus piakkoin. Sen olen itselleni tehnyt selväksi, että jos suunta on alaspäin niin sinne saa sitten painua ihan yksinään.
Koko vuosi on ollut yhtä edestakaisin vääntämistä. Kesä oli huonoin ikinä. Joulu oli paras ikinä. Ja kaikkea siltä väliltä on tähän vuoteen mahtunut. Sen tosin sovimme, että JOS jompi kumpi kohtaa jonkun, niin siitä kerrotaan toiselle heti. Luulen kuitenkin, että rakastamme vain ihan liikaa kumpikin irrottautuaksemme toisesta. Minulla on ollut pitkään hyvä ja levollinen olo.Ja sitä Tyyppikin on sanonut, että nyt on ollut niin mukavaa.
Uskon, että ensi vuosi on parempi. Olen löytänyt kunnioituksen Tyyppiä kohtaan uudestaan (vai onko sitä koskaan ollutkaan...?). Haluan olla hänelle lojaali. Minulla on hyvä olla hänen kanssaan. Muutes, hän ei eilen tullut humalassa :) Nämä ovat asioita, jotka tekevät minut iloiseksi ja onnelliseksi. Tiedän senkin, että pystyn vallan hyvin olemaan ilman hänen seuraansa jos hän on juonut, minulla kyllä riittää muutakin tekemistä. Tuntuu, että olemme aloittaneet kaiken alusta ja puhtaalta pöydältä. Kummallakaan ei ole enää mitään syytä satuttaa toista, koska kaikki luurangot ovat kaivettu kaapeista.
Mielenkiinnolla odotan vuotta 2013. Vain aika voi määritellä mitä suhteessamme tapahtuu. Sen ainakin tiedän, että Tyyppi on muuttunut parempaan tämän vuoden aikana, vaikka retkahduskia tietenkin on sattunut. Ehkä tosiaan sen pulkan saa vedettyä edes sieltä ojasta ylös ensi vuoden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti